Vaihteeksi kuva latautui

Petterin kuvituskurssilla syntyi kaikkee jännää niin kuin tämäkin Elisan Oulu-juttu. Kun vain löytäis sen tahon joka näitä kortteja kaipasi - osoitetta ei löydy mistään.

Loman jälkeen jäi yksi opiskelija palaamatta koska rahat ei riitä. Mitä järkeä siinä on ettei nuorilla ihmisillä ole mahdollisuutta opiskella? Kela kuristaa eikä myönnä opintotukea.

Ostakaa sarjakuvannekin Kiinasta. Viekää vanhustenhuolto Kiinaan. Tilatkaa poliisitoimi Kiinasta, se tulee halvemmaksi. Kohta Kiinan armeija tulee eikä sitten ole enää puolustusmenojakaan lisäämässä teknologiatyöläisten verorasistusta. Mutta kyllä teidän veroistavalittajienkin työt hoidetaan halvemmalla Kiinassa että jospa taas otettais hyvinvointiyhteiskunta päämääräksi ja koulutettais ihmisiä pilkaamaan typeryksiä sarjakuvin.

Halloween onkin vasta 10.11.

Kato, meil on kaunista ja Impivaara on söpö! Talkkari Pena ei nauti.

Koska Iin kauheusfestari on ensi viikonloppuna, meidän halloveeni on sitä seuraavana perjantaina.

Muuten lähti pirunmoinen määrä kursseja käyntiin. Huomenna ne lähtee uudestaan kun loputkin porukat tulee. Miila tosin lähti Japaniin.

Lomienjälkeiset maanantait lähtee tahmasesti sujumaan. Mutta kivaa nähdä noita kiltinrososia musulmaaneja taas.

Aura tulee

(Blogger on käsittämättömän kehno blogialusta. Kuinka noin isolla firmalla ei ostata saada kuvien lataamista kuntoon? Tuo kuva on Flickristä eikä Bloggerin lataama.)
Loma loppui. Nyt pitää aurata kaista puhtaaksi loppuvuoden tehokkaalle edistymiselle. Aloitamme Aura-kurssin, silkkipainokurssin (iltavuoro) sekä käsikirjoittamistyöpajan.

Petteri Tikkanen lähetti ohjeita omatekoisen raapemateriaalin tuottamiseen:

"Halpa tapa tuottaa (kalvo)raaputuskartonkia"

Etu normaaliin raaputuskartonkiin verrattuna: näkyy läpi Tuotekehittely: Petteri Tikkanen (onhan tätä joku muukin voinut joskus näin tehdä, mutta 2001 limingan kansanopistolla sain päähäni tehdä raapekartonkia tälleen edullisesti.)
1. Hommaa kopiokoneeseen sopiva A4 kalvo jolle voi kopioida. Älä tunge kopiokoneeseen mitään, mikä ei sinne kuulu. Epäkelvot kalvot sulaa koneen sisälle.
2. Hommaa musta A4 arkki. Hommaan sopii myös jotain mustaa ( esim. jätesäkki ), joka täyttää kopiokoneen lasilevyn.
3. Laita tummuussäätö tummimmalle.
4. Laita kalvo, joko ohisyöttöön tai paperilootaan.
5. Kopioi.
6. Jos kopiokone on yhtään kelvollinen, niin se tuottaa kalvolle mustahkon kerroksen (kopiokoneesta riippuen musta voi olla myös mustaa tai pikimustaa). Tuo musta kerros kalvolla toimii raaputuskartongin tavoin. sitä voi raaputtaa millä vain. Kynnellä, saksella, mattoveitsellä ym. Jos haluat kalvossa säilyttää sen läpikuultavuuden älä raavi sitä muovia rikki. Terävä viilto rikkoo kalvon pintarakenteen ja esim. piirtoheittimelle laitettuna se viilto taittaa valoa ja tuottaa harmaan sävyn. Toisaalta, jos skannaat sitten jälkeenpäin raaputetun kuvan tietokoneelle, niin voit säätää sitä harmaasävyä pois. Jos kalvon laittaa paperin päälle, jossa on vaikkapa piirrustuksesi niin siitä näkee läpi. Voit käyttää pohjalla mitä tahansa jossa on tarpeeksi kontrastia ja jäljentää sen näppärästi raaputusmuotoon. Jos kalvon laittaa valopöydälle, niin siitä näkee läpi vielä paremmin.

TV

Joku on joskus nurissut siitä, että taideopiskelu on kallista.

Sen perusteella luulisi opiskelijoiden käyttävän jokaisen hetken hyödykseen tekemällä kuvia yötäpäivää nyt, kun ehkä ainoan kerran elämässä on tilaisuus. Ovatko siis työtilat tupaten täynnä ihmisiä iltaisin?

Eivät. Äsken minulle kerrottiin, missä ihmiset viettävät aikaansa: he katsovat televisiota!

He maksavat "kalliita" opiskelumaksuja, mutta käyttävät talvensa tuijottamalla tylsinä saatanan typerää televisiota.

Roju

... joka tulee opeksi meillekin vielä tän vuoden puolella, sanoo blogissaan näin:

"Sarjakuvantutkimus on beibi, jonka kehitystä on hauska seurata. Opettaminen on hauskaa, koska saa ottaa näistä asioista selvää, seurata alaa ja sen kehittymistä. Ala ylipäätään on mukava, koska siellä on aidosti paljon tekemättömiä asioita. Sarjakuvan umpikaupallinen lähihistoria aiheuttaa sen. Sarjakuva elää kuvataiteen 1900-luvun alkua..."

Kilpailu!

Kvaakissa Outi kertoi että "Fumetton sarjakuvakilpailu alkoi taas!

2007 teema on "Tulevaisuus"

Kategoria 1: 18+-vuotiaat
Kategoria 2: 13-17-vuotiaat
Kategoria 3: 1-12-vuotiaat

Infoa löytyy: www.fumetto.ch
(valitse kieleksi englanti & competition)

Mutta tässä vielä infot suomeksi:
Deadline 15. tammikuuta 2007 (postimerkin leima)
Formaatti: A4 tai A3, sarjakuva (EI siis pilakuvia)
Sivumäärä: 1-4, siis max. 4 sivua.
- Jokaisen sivun taakse nimi, osoite, puh.no & Email.os., syntymäaika
- Pakkaa hyvin pahvikirjekuoreen
- Vain originaaleja!
- Jos haluat työsi takaisin, 5 euron seteli mukaan, palautuvat kesällä 2007

Palkinnot:
Jokaisesta sarjasta palkitaan paras (1 Kat.: 1000e, 2 Kat.: 800e, 3 Kat.: 530e), plus skenariopalkinto (330e), plus yleisön valinta (660e). Lisäksi voittajat kutsutaan festareille (lento & hotellimajoitus).

Ja vielä: Sarjakuvan kieli saa olla englanti, saksa, ranska tai italia. Voittajista & parhaista töistä tehdään näyttely, joka on esillä Sveitsissä Fumettossa & ehkä muillakin festareilla."

Ja Joonas täydensi:

"Työt pitää lähettää osoitteeseen: Fumetto Competition | PO Box 5163 | CH – 6000 Luzern 5"

Syysloma

Täällä ei ole mitään viikkoon.

Kai.

Hiiriä ja ihmisiä

Jos jokin elävä olento viestii häiritsevästi, hänet voi seuraamuksitta tappaa,
ja ruumismadot hävittävät jäänteet.

MIELENILMAUSKULKUE SANANVAPAUDEN PUOLESTA
JA ANNA POLITKOVSKAJAN MUISTOKSI
Perjantaina 20.10 klo 18

Toimittaja Anna Politkovskajan murha on järkyttänyt ihmisiä ympäri maailmaa. Helsingissä lähes kolmetuhatta ihmistä kokoontui kunnioittamaan Annan muistoa heti murhan jälkeisenä iltana.

Oulussa järjestetään mielenilmauskulkue sananvapauden puolesta ja Politkovskajan muistoksi perjantaina 20.10. Samana päivänä presidentti Putin vierailee Lahdessa, jossa myös järjestetään mielenilmaus Annan murhaan liittyen.

Oulussa kokoontuminen on toripoliisilla klo 18.00. Tilaisuus on avoin kaikille, jotka haluavat kunnioittaa Annan muistoa ja puolustaa sananvapautta. Mukaan voi ottaa hautakynttilän tai punaisen tulppaanin, joka oli Annan lempikukka.

Kulkue etenee Rotuaarin kautta kaupungintalolle, jonne lasketaan muistokynttilät ja tulppaanit. Tämän jälkeen vietetään hiljainen hetki, jonka jälkeen dosentti ja kansalaisaktivisti Kaarina Kailo pitää puheen.

Tätä viestiä saa vapaasti levittää eteenpäin.

Lisätietoja:

Heikki Mankinen
p. 050-304 1082
mankinhe@paju.oulu.fi

Eija Isoviita
p. 040-756 9221
eisoviit@paju.oulu.fi

Tämä liittyy todella läheisesti sarjakuvantekijöiden, kirjoittajien ja kuvataiteilijoiden elämään. Sarjakuvantekijöitä on tapettu mm. Etelä-Amerikassa, kuvataiteilijoita ja kirjoittajia kaikkialla maailmassa.

Saas nähdä mutta myöhemmin

Täällä on omituinen piirtelytsätti. Kuulemma aamuyöstä mielenkiintoisempi kuin illalla.

Sarjisope lähti saikulle. Piirros ei taaskaan lataudu. Mitäs jos Paula ja Nummi lähettäis sähköpostitse materiaalia ettei blogitus katkeaisi? Petteri jatkaa kuvituskurssia kunnes matkustetaan syyslomalle.

Lasten pilaamista

Kävimme Oulun kansainvälisellä koululla kertomasta sarjakuvasta. Pari lapsiparkaa tarttui koukkuun ja kertoi luennon jälkeen ryhtyvänsä isona sarjakuvantekijäksi. Marja ja Elisa pitivät kaksi sarjistyöpajaa ja piirtelivät mukavia.

Arvaa kuka kuvassa näkyvä (jos Blogger suostuu näyttämään) ihminen sai äidinkielen ylioppilaskirjoituksesta lavin?

No haloo

Hei! Blogger lakkasi hyväksymästä kuvia?

Onko tämä blogin loppu?

Kuvituskurssi alkoi mainiosti, mutta...

Katsokaa näitä ihmisiä Tikkasen Petterin käsissä (ja kuvitelkaa sekaan Paula joka oli vessassa). He eivät ole kiinnostuneita kursseista joita heille järjestetään. He ovat kiinnostuneita tuhlaamaan viisastumistilaisuutensa mossottamalla mukavia keskenään. Nuo raukat! Kadotetut.

Tästä eteenpäin, keväälle, kutsun vieraileviksi opettajiksi vain ammattikoululaisia jotka kertovat sähköalan, lvi-alan, parturi- ja kampaamoalan sekä kuljetusalan koulutuksesta. Niillä voitte elättää itsenne kun ei kuvitus kiinnosta.

Tai kassana, vessojensiivoamisella, puhelinmyyjänä yms. Kaatuilkaa loppuelämänne lohduttomina iltoina rättiväsyneenä tahmaisiin vuoteisiinne tuulettamattomissa yksiöissä, joiden ainoa ikkuna aukeaa levottoman lähiökerrostalon karkeaan rappiseinään. Silloin ette enää jaksa piirrellä vaikka mieli tekisi - ja osaisitte.

Tosin tuskin paremmin käy, vaikka opiskelisittekin kuvittamista joten unohtakaa mitä kirjoitin.

Petteri Tikkanen kehään

Tänään alkaa kuvituskurssi jonka vetää Petteri.

Olis mulla jo hänen saapumisestaan kuviakin mutta ku en jaksa purkaa kamerasta niin pannaan toi välähdys 24 tunnin sarjakuvajupakan ratkaisuhetkiltä kun Johanna kopioi valmista työtänsä. Taustalla Emilia ja Janne ovat yhteydessä tosiolevaiseen.

Ja meikä ei vaan pysty nukkumaan.

Muuta mukavaa

Marja ja Elisa eivät osallistuneet 24 tunnin sarjakuvaan. Heillä on kiireitä. Ovat he silti kunnon ihmisiä muilta osin.

Kalle Lampela (etualalla) piti yleisluennon iltapäivällä.

Alamme sarjakuvamaratoonin tänään

Pyrin seuraamaan tilannetta täällä.

Seuratoimintaa

Usutin porukat piirtämään karikatyyrejä toisistaan. Saattaa olla avuksi sarjakuvamaratoonilla.

Iltapäivällä kävimme Oulussa sarjakuvatapaamisessa. Paikalle tuli 13 asianharrastajaa, mm. Ilpo Koskela, jonka myötävaikutuksella Oulun sarjakuvaseuraa herätellään toimintaan. Ilpo selitti Ahokoivun Marille kuinka hämmästyttävän helposti yhdistystä hoidellaan.

24 tuntia sarjakuvaa -tietoutta

- Tapahtuma toteutui ekan kerran 24. huhtikuuta 2004, jolloin yli 500 piirtäjää teki sarjakuvaa 57 paikassa lähinnä USA:ssa, Kanadassa ja Etelä-Koreassa - Jo 800 piirtäjää 70 paikassa vuonna 2005, mukana myös Thaimaa, Ranska, Saksa, Hollanti ja Serbia - Tänä vuonna rikotaan ennätyksiä - Osallistujat ovat yleensä teineistä parikymppisiin, sekä miehiä ja naisia, useimmat amatöörejä, muutama ammattilainen kuten entinen X-Men artisti Paul Smith, verkkosarjakuvapiirtäjä Scott Kurtz (pvponline.com) ja Tone Rodriguez (Conan). - Tarinan voi kertoa vaikkei osaisi piirtää kuin tikku-ukkoja - Tyylit vaihtelevat mustavalkoisesta nelivärisiin, on tietokoneella tehtyjä, valokuvasarjakuvia, jopa kiviin maalattuja ja yksi teki supersankarisarjakuvaa leikkaamalla lehdistä Ben Affleckin naamoja ja liimaamalla tikkuvartaloihin. - Paljon huumoria, jonkin verran toimintaa, supersankareita, scifiä ja runsaasti omaelämäkerrallista. - Idean isä on Scott McCloud, mm. Sarjakuva – näkymätön taide –teoksen tekijä. - 1990 – 2004 sarjakuvamaratonit käytiin pienemmissä kokoontumisissa. Kiinnostus lisääntyi vuonna 2004. - Osallistujaennätys tehtiin toistaiseksi Austinissa Teksasissa, jossa kokoontui viime vuonna 70 sarjakuvantekijää. - Sarjakuvantekijät jotka alkavat jäädä aikataulustaan, usein piirtävät kokosivun ruutuja ehtiäkseen ajoissa. - Noin sivulla 19 tekijät alkavat huolestua ehtivätkö suoriutua urakasta ollenkaan. Hahmot usein putoavat luolaan, sammuttavat valot tai eksyvät lumimyrskyyn jotta piirtäjä voisi pari sivua pelkästään piirtää puhekuplia mustille tai valkoisille sivuille - köyhää.

Tänään valmistetaan koko päivä paperia grafiikanope Liisa Keräsen ohjauksessa. Maanantaina sarjislinjan jatkokurssille liittyi Vääräkankaan Jukka. Tänään uutena aloitti Heinisen Miila.

Palautteesta

Heidi ja Laura opettaa mangapajassa. Kuuntelin hetken ja vakuutuin että olisin tuon kurssin tarpeessa. Mutta asiaan:

Toisinaan tarjotaan palautemalliksi kaavaa, että ensin pitää kehua, sitten vähän löydetään kehittämisen kohtaa ja lopuksi taas kehutaan: leipä jonka molemmin puolin on hilloa.

Todetaan myös, että pahan mielen tuottaminen ei koskaan voi tuottaa parempaa taidetta, vaan saattaa lannistaa tekijää, kuihduttaa luomisen ilon. Tästä kertoi Hannu Lukin esimerkkejä kritiikkitilaisuuden aluksi.

Olen samaa mieltä.

Mutta jossain riittää. En enää usko että pelkkä lepertely on aina paikallaan. Pitää täsmällisesti ja sievistelemättä osoittaa että roska on roskaa. Ei pidä hunajoida tosiasiaa, että huonosti tehty roiskuu omalle naamalle ja että metsiä ei kannata hakata vapaaehtoisen puberteettijumituksen julkaisemiseen.

Olen tavannut ilahtua kun opiskelijat pikku hiljaa onnistuvat tuottamaan jotakin ehjää ja muilta-apinoimatonta. Olen antanut ymmärtää että kannattaa kehittää omaa ilmaisua tuohon suuntaan. En ole esittänyt varauksia pikkuseikkoista kuten käsialan huolimattomuudesta tai sisällön keskenkasvuisuudesta, vaan ajatellut että rutiini siistii ilmaisun ja elämänkokemus tuo merkityksiä teoksiin. Ja että lapsellisuuksiin yksinkertaisesti kyllästyy.

Mutta pahus. Olisi pitänyt vannottaa että älä ikinä päästä käsistäsi keskeneräiseksi tunnustamaasi työtä - jonka olisit nykyisillä taidoillasi osannut tehdä paremmin jos olisit viitsinyt. Eikä missään tapauksessa olisi pitänyt koskaan kehua sarjakuvaa jonka sisältö on kelvotonta.

Tuli luettua Hesan sarjisfestareilta ostettuja pienkustanteita, joita entiset sarjislinjalaisetkin ovat tuottaneet. Vuosien jälkeen aikuiset ihmiset tuottaa sitä saatanan myrkkytasoista sontaa edelleen, nyt painettuna. Ja yhä jaksetaan nauraa räkättää samalle huoritteluvitsille jolle opena tuli suopeasti hymähdetyksi vuosia sitten. Perkele että kadun hymähtelyjäni.

Tämä maailma on totta, eikä anna mitään anteeksi. Täällä kukin elää ainutta elämäänsä hiuskarvan varassa, ja on paskapuhetta etteikö jokainen olisi vastuussa kaikesta.

Miksi tytöt pitävät homoudesta?

Sarjakuvasankarin trauma: kun seksiandroidia koskettaa haarojen väliin, hän "käynnistyy" - mutta pysyy neitsyenä.

Jenny Kangasvuo piti Oulun manga- ja animeseminaarissa Nukulla erinomaisen luennon seksuaalisuudesta japanilaisessa sarjakuvassa. Outoa mutta paljastavaa. Ehkä voit myöhemmin tutustua luentoon netissä Jennyn sivuilla. Googlaa "Futuristista seksiä" - mutta älä siis vielä.

Makkosen Heidi ja Tuliman Laura pitivät laatuisaa mangapajaa.